Pirtsakat poikkisvillasukat.

Kutominen on vallanut arkeni. Tv:tä katsoessa, ruoan valmistumista odottaessa, autossa, kaikkialla on nykyään pakko olla puikot ja lankakerä mukana. Ikioma kutomiskirjakin on jo hankittu, ja lankakeriä ostettu varastoon. Noh, ei varmaan tuu pahempia ikäkriisejä vuosien varrella, kun jo nuorena hyväksyy oman sisäisen mummonsa. Heh. Kolmas pari sukkia on jo työn alla, mutta viime viikolla valmistui H:lle kutomani villasukat. 

Ekovillaa.

Jeppjepp. Remontti etenee, ja kevät lähenee. Outoa että helmikuu alkaa plussakeleissä, mutta remppaajille se on ihan mukavaa. Saliin on tehty uudet lattiakoolaukset, ja uudet vesiputket on vedetty. Seuraavaksi puhalletaan ekovilla lattiaan ja sitten uudet lattialevyt paikoilleen. 

 Nämä säkit pitäisi siis saada viikonlopun aikan levitettyä....

 ....tänne!

Jouluiset villasukat.

Uskokaa tai älkää, mutta totta se on. Olen ihan itse (okei, mummi opasti kantapäässä) kutonut elämäni ensimmäiset villasukat! Hullua!Enpä olisi ikinä uskonut, eikä tainnut moni muukaan uskoa, että tällainenkin päivä koittaisi. Jotenkin vain tämä remontointi inspiroi olemaan luova monella tapaa. Ja täytyyhän sitä opetella kutomaan kun haaveena on sisustuselementiksi sinkkiämpäri joka on täynnä villasukkia jota vieraatkin voi sitten lainata. Ja mikäs rintamamiestalon emäntä se sellainen olisi, joka sukkia ei osaisi kutoa. Hehe. Hauskinta tässä kaikessa on se, että en millään malttaisi olla kutomatta! Nyt on jo seuraavat sukat H:lle työnalla. Ja samoista väreistä kuulemma pitäisi kutoa vielä lapaset, pipo ja kaulahuivi! 

Mummoilu on hauskaa! 

Sukkahousuja ja matonkuteita.

Tällä hetkellä työn alla on ikkunoiden alustojen uudelleen eristäminen. Vanhat eristeet korvataan ekovilla-levyillä.

Vanhat laudat ja levyt pois...

...ja tämä paljastu sieltä alta.

 TÄMÄN takia me vaihdetaan eristeet!

Uudet eristeet asennettuna!

Kynttiläaskarteluja

Mamma oli ollut synttärijuhlissa, jossa oli ollut erittäin nättejä ja kekseliäitä tuikkukuppeja. Tästä innostuneena, päätimme testata miten niitä tehdään ja kuinka helppoa se oli. Ja voin vain todeta, että helppoa oli! Harmi, että joulu meni jo, mutta ensi jouluna sitten! Tuikkukupit ovat kyllä hyvin ajattomia, joten miksipäs niitä ei voisi käyttää vaikka juhannuslyhtyinä mökillä! 

En tiedä kuka ideán on alunperin keksinyt, mutta suuret kiitokset hänelle. Mielestäni se oli kuitenkin jakamisen arvoinen idéa!

Tarvikkeiksi tarvit: 

-Erikeepperiä
-Sokeria
-Jonkinalaisen lasipurkin, esimerkiski pilttipurkin
Vinkki: Käytä erikokosia lasipurkkeja, niin saat
näyttävän näkoisen kokoelman!

 Laita liimaa pilttipurkkiin...

...ja levitä liima tasaisesti.
Kannattaa levittää tarkasti,
jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä

Pyörittele sen jälkeen pilttipurkkia sokerissa...

...viimeistele ripottelemalla sokeria vajaisiin kohtiin

 Ja tältä näyttää lopputulos!

 Viimeistellä voi vielä esim. erinlaisilla nauhoilla!

Sinne meni se keittiö!

Remontti sen kuin laajenee. Tänään purettiin keittiö, huomenna sieltä saapi lähteä lattia. Nyt täytyykin alkaa kovaa kyytiä kyselemään tarjouksia meidän tulevasta unelmakeittiöstä. Toivottavasti keittiösuunnittelijat osaavat tarjota uusia, käytännöllisiä ratkaisuja joita itse emme ole keksineet. Keittiömme on sinäänsä haastava että, vaikka se onkin tilava, on siellä matalat ikkunat, sekä kolme ovea. Mutta eiköhän ammattilaiset osaa asiansa! Tästä alkaapi uuden keittiön historia. 

Tältä näytti alkutilanne...

Aluksi ajattelimme säästää nämä alkuperäiset kaapit,
mutta totesimme että ne eivät loppujen lopuksi ole niin käytännölliset...

...joten kaikki sai lähteä.

Vain vesipiste ja hella säästettiin, mutta kohta saavat nekin kenkää!

Maalaa maailmasi...

Uusi vuosi ja uudet kujeet aloitettiin pakkeloinnin, hiomisien, pakkeloinnin, hiomisen, imuroinnin  ja maalaamisen merkeissä. Makuuhuone on siis käytännössä valmis tapetoitavaksi, mutta totesimme, että ei ole mitään järkeä tapetoida ja asentaa parkettia paikoilleen, ennenkuin saman kerroksen kaikki huoneet ovat samassa valmiustilassa. Muuten on pian uudet tapetit pilalla, kiitos kaiken pölyn jota remontointi muissa huoneissa nostattaa ilmaan.


Salin lattiasta imettiin perjantaina purut pois. Lattian alta ei löytynyt mitään aarteita, mutta onneksi ei mitään ikäviäkään yllätyksiä. Sen sijaan lattian betonipohja paljasti, että talonrakentajalla on ollut koira, koska betoniin oli ikuistunut tassunjäljet. Ehkä merkki siitä, että meidänkin pitäisi pieni allergiaystävällinen Sulo-koira hankkia taloa vartioimaan. Perinteitähän tulee kunnioittaa...

Ensimmäinen pakkelointi...

Toinen kierros...

Sitten hiomisen jälkeen vähän maalia...

...ja tältä se näyttää :) 

Alkutilanne....

...sitten sisälle tuotiin Monsteri-käärmeimuri....

...joka oli kiinni isossa "roskisautossa"...

...ja niin ne purut vain kummasti hävisi!

Sulolla oli todistettavasti koira! :)