Sahanpuruja ja nauloja.

Kun Herra Sulo on rakentanut taloa 50-luvulla, ei nauloissa ja sahanpuruissa ole säästelty. Vieri viereen on nauloja hakattu. Mikä työ siinä on mahtanutkaan olla! Kiskoessani irti nauloja katonrajasta tuumailin tässä yksi päivä että mitähän se Sulo mahtaa miettiä jos istuu pilvenreunalla ja katselee. Nauraakohan kippurassa ja tuumaa vahningoniloisesti että siinäpäs kiskot, vai katseleekö sydän itkien kuinka naulat yksitellen tippuvat maahan. Heh. 

Toinen asia mitä ollaan lapioitu ja kaivettu, imuroitu ja pussitettu on sahanpurut. Ja vieläkin sitä riittää vaikka koko kylälle jakaisi. Että jos jollakulla on talli tai muuten tarvetta sahanpuruista niin tervetuloa hakemaan vain! Ei muutakun lapio mukaan ja lapioimaan niin paljon kuin sielu sietää! 

Mutta on sahanpuruissa se hauskakin puoli. Ikinä ei tiedä mitä ne kätkevät sisälleen. Kynsisakset, vasara, satoja sanomalehtiä sekä 40- ja 50-luvun muotilehtiä on tähän mennessä löytynyt, toivottavasti löytyy jatkossakin jotakin kivoja esineitä...

// C

 Sahanpurja...

Sulon nauloja.
Valkoinen on vanhaa eristettä,

ei mitään hometta vaikka siltä tässä kuvassa näyttääkin. Heh.